Helvetinviikko (pvä 2) & Superdieetti (pvä 7)

Aloitin Helvetinviikkoni eilen ja täytyy myöntää, että vaikka ajatus itsensä ylittämisestä tuntui erittäin houkuttelevalta vielä sunnuntai-iltana, olin aivan toista mieltä kellon soidessa 05.00. Pinkaisin kuitenkin ylös sängystä ja 05.20 olinkin jo ulkona. Tein rauhalliseen tahtiin tunnin kävelylenkin, jonka päätteeksi pulahdin vilvoittavalle aamu-uinnille nautiskelemaan Näsijärven viileähköstä vedestä (+19 astetta). Täytyy sanoa, että startti päivään oli aivan loistava! Kävin illalla vielä BodyPump-tunnilla GoGo:lla, vaikka mieli huusikin jo unta. Sanoisin, että varsin onnistunut viikonaloitus.

Maanantaiaamun auringonnousu <3

Sunnuntain iltauinti

Tänään onkin tuntunut jo sitten aivan toiselta. Heräsin aamuyöstä siihen, että takareidet kramppasivat. Olen ollut koko päivän todella väsynyt, mutta tämä johtunee nimenomaan univajeesta. Päätin kuitenkin, että vaikka Helvetinviikon alkuperäinen ajatus oli laittaa myös kroppa koetukselle, annan itselleni sen verran armoa, että noudatan normaalia unirytmiäni (siitä lisää hieman alempana). Superdieettiä minulla on nyt takana seitsemän päivää ja kaikki on sujunut ruokavalion suhteen aivan kuten pitääkin. En halua myöskään vaarantaa dieetin onnistumista turhalla univajeella ja väsymyksellä.

Helvetinviikon yksi olennaisimmista pointeista on paitsi itsensä ylittäminen fyysisissä suorituksissa, myös kehittää henkistä kanttia ja antaa uusia tapoja nähdä asiat.  Helvetinviikko -kirjan kirjoittaja, Erik Bertrand Larssen on laatinut jokaiselle viikonpäivälle erikseen teeman, joita hän kehottaa tarkastelemaan. Maanantain teemana oli tavat. Tein alle muutaman lauseen koonnin omista tavoistani, jotka vaikuttavat eniten omaan elämääni.

UNI

Olen aina unen laadun ja määrän olevan tärkeää oman jaksamiseni ja hyvinvointini kannalta. Toisaalta olen unen suhteen myös tapojeni orja, esimerkiksi torkuttaminen on täysin turhaa, sillä voisin aivan hyvin nousta ylös herätyskellon soidessa ensimmäisen kerran. Tarkemmin ajateltuna torkuttaminen on yksi olennaisimmista syistä siihen, miksen ehdi syödä aamiaista ja mistä koko lumipallo lähtee ruokailun osalta vyörymään. Toisaalta minulla liittyy uneen myös toinen tapa. Nukkumaanmenoaikani ovat hyvinkin säännölliset, sillä menen nukkumaan klo 22-23 välillä, jotta ehdin nukkua ainakin 7,5 tunnin yöunet. KoskUnen kanssa sanoisin olevani jopa melko hifistelijä. Testailen milloin mitäkin appsia puhelimeeni, jotta saisin optiomoitua myös herätysajan unen kevyimpään vaiheeseen.

Dieettipöperöitä :-)

RUOKA

Ennen dieettiä olen usein skipannut aamiaisen kokonaan, koska minulla on tapana nukkua mahdollisimman pitkään ja painaa herätyskellon torkkunappia vähintään kerran.. Tämä on aiheuttanut usein sen, että myös lounastauko on siirtynyt iltapäivään, koska aineenvaihdunta ei ole ehtinyt lähteä kunnolla käyntiin, enkä siksi ole tuntenut juurikaan nälkää. Todella epäterveellistä - tiedetään. Usein tällainen laiskuus kostautuukin iltaisin, kun nälkä on yhtäkkiä yllättänyt kesken kotimatkan. Kaupassa tulee kahmittua mitä tahansa huokuttelevaa eli käytännössä kaikkea sitä, mitä ei pitäisi syödä. Toivon, että kuuden viikon dieetistä tarttuu mukaani loppuelämäksi säännöllinen ruokarytmi ja terveellisempi ruokaympyrä.

KOTI / SIIVOAMINEN

Minulla on tapana jättää vaatteitani lojumaan sängylle ja olohuoneen keinutuoliin. Pyykkipäivinä saan harvoin puhtaita vaatteita heti kaappiin, vaan ne lojuvat useita päiviä pyykkitelineessä. Sama pätee myös tiskien suhteen, sillä tiskaan joko a) viikonloppuna tai b) viikolla, mutta silloinkin vain siinä tapauksessa, että puhtaita astioita ei enää ole. Tunnustan - cleaning is not my favorite thing to do! 

LIIKUNTA

Minulla on kestänyt pitkään löytää itselleni mielekästä harrastusta, jonne menisin mielelläni viikoittain ja josta tulisi ikään kuin ”tapa”. Olen käynyt kahtena syksynä salsassa, mutta jotenkin mielenkiinto on aina lopahtanut. Käyn kuntosalilla viikoittain, mutten säännöllisesti mitään tiettyä määrää viikossa. Joinain viikkoina innostun ja saatan käydä neljässäkin jumpassa, mutta toisinaan yksikin salikerta tuntuu ylitsepääsemättömän haastavalta. Kuntosalilla käymiseen liittyy siis minulla selkeästi se, että yritän tiedostavattani keksiä jotakin tärkeämpää tekemistä.  Jokaisen salikerran jälkeen olen kuitenkin supertyytyväinen, että lähdin enkä jäänyt sohvalle makaamaan. Hyötyliikuntaan liittyen olen opetellut muutaman tavan ihan konkreettisemman tavan - tietoisesti. Jos mahdollista, kuljen paikasta A paikkaan B mieluummin kävellen kuin pyörällä (saatikka autolla), jotta saan raitista ulkoilmaa ja vaihtelua istumatyölle. Lisäksi, viimeiset neljä kuukautta olen boikotoinut hissiä ja käyttänyt pelkästään portaita (yhtä 5 pvän lomamatkaa lukuunottamatta). Olen huomannut, etten hengästy portaissa läheskään yhtä helposti kuin ennen, eikä kuudenteen tai kahdeksanteen kerrokseen nousemisen jälkeen tarvitse pyyhkiä hikeä otsalta ja tasata hengitystä seuraavaa viittä minuuttia. ;)

Taidan lopettaa tällä erää tähän. Tunnistatko sinä olevasi tapojesi orja? Mikä on sinun paras tapasi? Entä huonoin?

Väsynein mutta onnellisin terveisin,

Helena Ilona

Rusketusta ilman aurinkoa (sis. FeelUnique alennuskoodin)

Olen tänä kesänä innostunut kokeilemaan viittä erilaista itseruskettavaa / asteittain sävyttävää tuotetta, joiden toimivuutta ja tehoa ajattelin ruotia hieman tarkemmin. 

Minulle olennaisinta itseruskettavien valinnassa on tuotteen antama sävy, tuoksu/hajuttomuus sekä hinta. Minulla on luonnostaan punapigmenttinen iho ja pisamia, mikä takaa sen, että ihoni palaa helposti auringossa - enkä pääse nauttimaan varsinaisesta rusketuksesta. Kärsin myös silloin tällöin migreenistä ja yksi kohtauksen laukaisijoista on voimakkaat hajut - tässä siis yksi syy, miksen halua tuoksua pilaantuneelta suklaakeksiltä (vaikka kukapa haluaisi?). Olen kyllä valmis kokeilemaan vähän kalliimpiakin itseruskettavia, mutta toisaalta haluaisin löytää sellaisen tuotteen, jota lompakkoni kestää jatkossakin säännöllisesti kulutettuna. En myöskään täysin usko siihen, etteikö laatua voisi saada edullisemmin.

Itseruskettavia tai sävyttäviä tuotteita käyttäessä suosittelen kuorimaan ihon (erityisesti polvet ja kyynärpäät sekä kantapäät) ja tämän jälkeen levittämään vielä kosteusvoiteen vähintäänkin vartalon kuivimpiin kohtiin eli juurikin polviin, kyynärpäihin ja kantapäihin, jotta itseruskettava ei jämähdä niihin ikäviksi läiskiksi. Itseruskettavia levitettäessä kannattaa ehdottomasti aloittaa jaloista ja edetä kohti yläkroppaa. Suosittelen levittämään itseruskettavan illalla suihkun jälkeen ennen nukkumaan menoa ja käymään aamulla suihkussa ennen pukeutumista - tällä tavoin vältyt rusketusläiskiltä vaatteissasi etkä haise itseruskettavalta. Läheskään kaikki itseruskettavat eivät tosin tahraa, mutta suosittelen silti vaihtamaan sellaiset lakanat, joiden sotkeutuminen väriin ei harmita. Lakanat saa kyllä yleensä puhtaaksi pesussa, mutta kannattaa silti pelata varman päälle ja jättää ne kalleimmat valkoiset lakanat kaappiin odottamaan parempaa hetkeä. Mennään kuitenkin asiaan..

Ensimmäisenä esittelen jo useamman vuoden takaisen tuttavuuden, Dove DermaSpa summer revived -body lotionin, jota Dove kuvaa omalla sivullaan seuraavasti "get a healthy bronzed glow without the need to sit in the sun." Voide siis sävyttää asteittain, joten tällaisen huolimattoman (tai kokemattoman) laittajan ei ole tarvinnut pelätä järkyttävän selkeitä viiruja tai läiskiä, joita osa itseruskettavista jättää. Voiteessa ei kuitenkaan ole karttaväriä, vaan se on lähes läpikuultavaa. Pienenä vaarana on, ettei tuotetta tule levitettyä joka puolelle kehoa. Doven hyviä puolia on kuitenkin se, ettei voiteessa ole vahvaa ”ominaistuoksua”. Voidetta löytyy kahtena sävynä ”Fair to Medium Skin” ja ”Medium to Dark Skin”. Itse olen käyttänyt vain tuota vaaleampaa sävyä jo viime talvena ja alkukesästä, mutta kesän edetessä siirryin kuitenkin muihin tuotteisiin jo ihan kokeilumielessä. Dovea voi sinällään käyttää vaikka kosteusvoiteena, joten tulen käyttämään tätä varmasti myös jatkossakin talvella. Tuote sopii hyvin kuivemmallekin iholle, sillä se on melko kosteuttavaa - tällainen hätähousu, kuten itse olen, tuotteen hitaahko imeytyminen voi aiheuttaa turhautumista. Purkki on kooltaan 200ml ja siitä riittää hyvin useammalle kerralle. Hintaa tuotteella on paikasta riippuen n. 4-6€ (edullisimmat olen nähnyt niinkin hehkeässä kaupassa kuin Tokmanni).

Garnier Summer Body Moisturising Lotion ”Sun-Kissed Look” 

on myös asteittain sävyttävä body lotion. En ole itse nähnyt tätä myynnissä enää Suomessa, mutta onneksi tuotetta saa tilattua näppäristä esimerkiksi FeelUniquelta (Tämän linkin kautta pääset näkemään alennuskoodin, jolla saat -15% pois ostostesi loppusummasta). Kuten Dovella, myös Garnierilla on voiteesta kaksi eri sävyä (Light Sun-Kissed Look ja Deep Sun-Kissed Look). Tuote oli FeelUniquella mielestäni superedullinen (nyt alessa 2,55€ - norm. 3,26€ / 250ml purkki), joten tilasin sitä samantien kaksi purkkia - yhden kumpaakin sävyä. Vaaleampaa sävyä en ole käyttänyt vielä ihan kokonaan, mutta sanoisin, ettei tummemman sävyn kokeilemista kannata pelätä. Itse tykkäsin ehdottomasti enemmän Deepin antamasta sävystä. Myöskään näissä voiteissa ei ole karttaväriä, mutta voiteen levittäminen on helppoa. Doveen verrattuna Garnierin voide on selvästi kevyempää, eikä mielestäni kosteuta yhtä paljoa, mutta toisaalta tämä myös imeytyy mielestäni Dovea nopeammin. Voiteet tuoksuvat lähinnä perusvoiteille, joten ainakaan minun ei ole tarvinnut pelätä migreeniä.

VITA LIBERATA LUXURY TAN, SELF TANNING TINTED MOUSSE (With Marula Oil)

Tässäpä tämän kesän ehdoton suosikkini! Kyseessä on siis esittelemistäni tuotteista ainoa varsinainen itseruskettava (muut ovat asteittain sävyttäviä). Tuotteesta löytyy kahta eri sävyä (Medium ja Dark). Olen käyttänyt näistä vain Mediumia, joka antaa iholle mielestäni kauniin ja luonnollisen näköisen rusketuksen. Tuote on helppo levittää (suosittelen kuitenkin hankkimaan levityshanskan), jotta vältyt tummanruskeilta kämmeniltä. Sanoisin, että aloittelijakin onnistuu tämän kanssa, kunhan muistaa ensin kunhan muistaa aloittaa tuotteen levittämisen jaloista - selän kanssa ainakin minä tarvitsen apua kaverilta, jotta saan levitettyä tuotteen tasaisesti myös lapaluiden väliin (Hox. Kikkakolmosena voit myös kiinnittää itseruskettavan levityshanskan esim. kuivaharjaan, jos ylimääräistä käsiparia ei ole saatavilla - toimii!). Tuotteen plussia hyvän karttavärin ja kauniin sävyn lisäksi on myös hajuttomuus / erittäin mieto tuoksu (Tuoteselosteessa erikseen maininta "no smell thanks to Odour RemoverTM"). Miinusta antaisin lähinnä hinnasta, sillä purkki maksaa esim. Sokoksella normaalihintaisena 29,9€. Itse satuin ostoksille alennusten aikaan ja sain omani hintaan 24,9€. Purkissa on 100 ml ja määrä riitti viiteen käyttökertaan, joten yhdelle rusketukselle hintaa tuli n. 5€. Ei sinällään kovin paha hinta (jos verrataan esim suihkurusketukseen). Tokihan asteittain päivettävät tuotteet olisivat tulleet edullisemmiksi - tosin lopputulos olisi mitä todennäköisimmin jäänyt kuitenkin vaaleammaksi. Omaan makuuni mousse antaa liian tumman rusketuksen ympärivuotista käyttöä ajatellen, mutta aion ehdottomasti ostaa tätä uudelleenkin, koska "vielä on kesää jäljellä".

Gisèle Denis Instant Bronzer

Tämän purnukan löysin vähän sattumalta Sokokselta (hinta 14,9€/ 400 ml). En löytänyt pikaisella googletuksella netistä mitään arvosteluja ko. tuotteesta, mikä hieman epäilytti ostohetkellä. Päätin kuitenkin antaa tuotteelle mahdollisuuden. Purkin kylkeen liimatussa lapussa luvataan ”Gisèle Denis Instant Bronzer itseruskettava voide antaa nopeasti vartalolle ja kasvoille kauniin rusketuksen ja luonnollisenkaltaisen rusketuksen. - - ” Nyt täytyy kuitenkin todeta, että nyt lupailtiin kyllä turhia ja tuotettiin pettymys. Voide on ainakin minun mittapuullani vain asteittain sävyttävää (ei karttaväriä), eikä itseruskettavaa. Koostumus on kevyt ja voide imeytyy nopeasti - siitä plussaa! Toisaalta tuote ei myöskään haise perinteiseltä itseruskettavalta, vaan tuoksusta tulee lähinnä mieleen hajuvesi. Haju/tuoksu häviää iholta kuitenkin melko nopeasti. Käsittääkseni tätä on saatavilla vain yhtenä sävynä (purkin kyljessä ei lue sävyä erikseen). Mielestäni edellä esittelemiini Doven ja Garnierin tuotteisiin verrattuna voide sävyttää huomattavasti vähemmän, enkä käyttäisi tätä varsinaisen rusketuksen toivossa. Sanoisin, että purkki jää todennäköisesti odottamaan talvea ja kulkee treenikassissa mukana lähinnä kosteusvoiteen roolissa. En jatkossa tuhlaisi tähän rahojani.

LUMENE SELF TAN FACE CREAM

Olen ollut melko arka käyttämään asteittain sävyttäviä saati itseruskettavia voiteita kasvoille, sillä pussi päässä kulkeminen voisi olla hieman haasteellista.. (Kropan voi kuitenkin aina verhoilla vaatteilla, jos käy oikein huono tuuri).  Lumenen itseruskettavan kasvovoiteen (50 ml) kanssa ei ole tarvinnut pelätä oranssia lopputulosta. Voiteessa ei ole karttaväriä, mutta maltillisesti käytettynä tämän kanssa ei voi mennä vikaan. Tuotetta levittäessä kannattaa välttää silmien ympärysihoa ja olla muutenkin aika varovainen kulmakarvojen ja hiusrajan osalta. Mielestäni tuote sävyttää jo ensimmäisellä levityskerralla, vaikkakin osa tuotteen käyttäjistä suositteleekin aloittamaan käytön jo noin viikkoa ennen tavoiteltua hetkeä. Plussaa voin antaa tuotteen hajuttomuudesta. Itselläni purkki on kestänyt käytössä pitkään, joten sanoisin tämän olevan hintansa väärti. Ostin tuotteen itse Anttilasta (14,9€), mutta tokihan näitä löytyy esim. K-Citymarketeista vastaavilla hinnoilla.

Tiesitkö muuten, ettei läheskään kaikissa itseruskettavissa tai sävyttävissä voiteissa ole aurinkosuojaa? Kannattaa siis muistaa käyttää aurinkorasvaa!

Oletko sinä kokeillut itseruskettavia? Joko olet löytänyt oman kestosuosikkisi?

PS. Huomenna aloitan Helvetinviikkoni! Hirvittää jo valmiiksi, sillä unirytmini on ihan sekaisin ja huomenna on myös ensimmäinen työpäivä loman jälkeen..

Aurinkoisin terkuin, 

Helena Ilona

Superdieetti ja karistettavat kilot

Hei taas!

Aloitan tosiaan vasta ensi viikolla oman Helvetinviikkoni, mutta päätin ottaa aiheeseen liittyen hieman varaslähtöä FitFarmin Superdieetin avulla. Olen onnistunut kerryttämään kroppaani muutaman vuoden aikana reilut kymmenen extrakiloa ja täytyy myöntää, että myös kesäloma teki jälleen tehtävänsä..

Päätin kuitenkin, että nyt pistän stopin ainaiselle valitukselleni ja erästä ystävääni lainatakseni:

”lopetan negatiivisen sisäisen puheen” ja

keskityn  aktiivisesti hyvinvointini vahvistamiseen.

Aloitin Superdieetin eilen, eli keskiviikkona. Dieetti kestää normaalisti kuusi viikkoa ja ruokavaliota muutetaan hieman joka viikko, jotta painonpudotusta saadaan tehostettua, eikä kroppa totu tiettyyn kalorimäärään. Kuten jo alussa mainitsinkin, päätin ottaa pienen varaslähdön, joten minun Superdieettini kestää 6 vkoa + 5 extrapäivää. Ensimmäinen dieettipäivä meni innosta hihkuen, sillä alkuhuuma on selvästi korkealla. Otin itselleni ”ennen” -kuvat sekä kävin vaa’alla toteamassa jo sen, minkä peilistäkin olin huomannut - rasvaa on. Aloitin kuitenkin tarkoituksellisesti ”kevyemmin” ja pidin lepopäivän nauttien auringosta ja ystäväni seurasta.

Kesä ja mansikat <3

Tänään aamulla, dieetin toisena päivänä olo tuntui tosi kevyeltä, eikä turvonneelta kuten yleensä. Vaikka olen varsin tietoinen siitä, ettei itseään kannata punnita joka päivä, oli pakko käydä tsekkaamassa, joko nesteet ovat lähteneet liikkeelle. Täytyy myöntää, että vaaka antoi lisää buustia, sillä se näytti heti 1,5 kg vähemmän kuin eilen. (HUOM! Tiedostan, että paino voi heitellä päivän aikana parikin kiloa, enkä missään nimessä halua antaa sellaista kuvaa, että dieetti tekisi ihmeitä ja painoa lähtisi joka päivä - tai edes joka viikko - noin paljon. Alussa on kuitenkin ihan odotettavissa, että muutama kilo lähtee helposti, koska suolaisen ja epäterveellisen ruuan myötä kropassani on runsaasti nestettä, mikä nyt lähtee liikkeelle.) Tein aamulla kuitenkin sellaisen virheen, etten syönyt heti vaan vasta parin tunnin kuluttua heräämisestä. Tästä johtuen olin todella nälkäinen ja hotkin aamupalani noin minuutissa, mikä johti pahoinvointiin. :S Onneksi olo meni kuitenkin hetkessä ohi ja voin sanoa oppineeni kerrasta. Huomenna en tee enää samaa virhettä ja pidän muutenkin ateriarytmini tasaisena, jotta vältyn samanlaiselta heikotukselta!

Näillä ihanuuksilla kelpaa lenkkeillä 

Aamiaisen jälkeen säntäsin isäni pyynnöstä hakemaan hänelle jotakin varaosaa, josta en itse ymmärrä mitään. Hyvä puoli tässä oli se, että liike, josta osa piti hakea, oli yli seitsemän kilometrin päässä - sain siis varsin hyvää hyötyliikuntaa pyöräillen. Lenkin jälkeen söin lounaan, valmistelin välipalan laukkuuni ja otin suunnaksi Rauhaniemen Kansankylpylän, jonne olimme ystäväni kanssa sopineet menevämme uimaan ja saunomaan. Kesäpäivä oli houkutellut muitakin paikalle, sillä lauteet olivat täynnä. Oli ihanaa päästä heittämään talviturkki (köh köh), vaikka aluksi ajatus kylmästä järvivedestä puistatti. Kolmen sauna- ja uintikerran jälkeen olo tuntui ihanan raukealta. Tähän olisi ollut jopa mukavaa päättää ilta ja käpertyä sohvalle katsomaan leffaa. Kaiken kaikkiaan verkkaista pyöräilyä tuli tänään siis 20 kilometriä.

Vielä on kuitenkin tarkoitus lähteä treenaamaan Pispalan portaisiin ja testata, miten energiat riittää!

Tunnistatko sinä mainitsemani "sisäisen negatiivisen puheen"? Entä onko sinulla kokemusta FitFarmin Superdieetistä tai muista vastaavista? Oletko onnistunut ylläpitämään dieetillä saavuttamasi painon?

Rentouttavaa iltaa,

Helena Ilona

Alkusysäys blogille

Olen jo pitkään pyöritellyt mielessäni blogin aloittamista, mutta oikeanlaisen alkusysäyksen sain vasta luettuani norjalaisen mentaalivalmentajan, Erik Bertrand Larssenin kirjan Helvetinviikko. Kirja on jatkoa kirjailijan aiemmalle teokselle, Paras. Molemmat käsittelevät sinällään samaa aihetta - itsensä kehittämistä, mutta siinä missä Paras kuvaa yleisesti eroja parhaiden ja keskinkertaisten välillä ja muistuttaa, että huipulle pääseminen vaatii pitkäjänteisyyttä, harjoittelua ja riittävästi toistoja, ohjaa Helvetinviikko konkreettisemmin kyseenalaistamaan ja muuttamaan totuttuja toimintamalleja ja viemään oma tekeminen ajatuksen tasolta käytäntöön.

Helvetinviikko on saanut nimensä Larssenin mukaan armeijasta, jossa hakijat viedään sekä fyysisten että henkisten voimiensa äärirajoille. Viikon pointti on osoittaa, että pystyt todellisuudessa paljon parempaan kuin koskaan uskalsit kuvitella. Kirjailija antaa Helvetinviikolle yleiset raamit, mutta tarkemmasta suunnittelusta jokainen vastaa itse. Viikon aikana kuntoillaan joka päivä vähintään tunti kerrallaan. Lisäksi kahden kuntoilukerroista tulee Larssenin mukaan olla erityisen rankkoja. Hyötyliikuntaa lisätään ja syödään terveellisesti (pienemmät annoskoot, 5 ateriaa/pvä, hyvästit herkuille). Sanoisin, että vaikka kirjassa puhutaan lähes itsestään selvyyksistä ja hyvin yksinkertaisista asioista, ovat ne ainakin minulle haastavia. Mietin vielä henkilökohtaisten tavoitteiden ja unelmieni näkökulmasta, mitä muita "sääntöjä" tulen asettamaan itselleni. Kerron niistä sinulle hieman myöhemmin ja voit halutessasi  lukea Helvetinviikostani 1.8. alkaen. 

Oletko sinä jo lukenut Paras ja Helvetinviikko -kirjat? Tykkäsitkö? Saitko jommasta kummasta kirjasta uudenlaista vauhtia arkeen?

Helena Ilona